Peducalehden suunnittelupalaveri 15.9.

Peducalehden suunnittelupalaveri 15.9.

Aika: 15.9. klo 12.30-13.30.
Paikka: Conddoori, Siltavuorenpenger 5 A, K2-Kerros

Tule suunnittelemaan seuraavan Peducalehden juttuja!

Peducalehden tämän vuoden kolmannessa numerossa haluamme puhua opiskelijoiden arjesta – eli käytännössä mistä vaan! Jos siis juttujen ideoiminen, kirjoittaminen, lehden ulkoasun suunnittelu tai mikä tahansa muu lehden tekoon liittyvä innostaa, niin olet juuri oikea henkilö osallistumaan tähän palaveriin.

Peducalehti kaipaa uusia toimittajia, ja jopa päätoimittajan paikka on nyt auki. Kokoukseen osallistuminen ei kuitenkaan sido mihinkään, joten rohkeasti paikalle joko juttuideoiden kanssa tai ilman. Tehdään tästä yhdessä syksyn kuumin spektaakkeli koko Siltavuorenpenkereellä!

Mainokset

Peducalehden haastattelussa Fatbardhe Hetemaj (kok.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen Fatbardhe Hetemaj, 29-vuotias helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja Kosovon albaani-suomalainen. Muutimme perheeni kanssa Kosovosta Suomeen pakolaisina vuonna 1992. Koulutukseltani olen ekonomi – valmistun kauppatieteiden maisteriksi keväällä 2015. Olen opiskellut kansainvälistä johtamista sekä Englannissa että Suomessa. Tällä hetkellä työskentelen VMP Groupilla business managerina kansainvälisten henkilöstöratkaisujen ja yhteiskuntasuhteiden parissa.

Fatbardhe Hetemaj (kok.)

Fatbardhe Hetemaj (kok.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Tukijärjestelmän täytyy olla päätoimiseen opiskeluun kannustava. Muuttaisin opintotukijärjestelmää vielä enemmän suuntaan, jossa tuetaan voimakkaammin viittä ensimmäistä opiskeluvuotta. Täten mahdollistetaan keskittyminen ensisijaisesti opintoihin, ei toimeentulon hankkimiseen erityisesti pk-seudulla.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tärkein tehtävä on antaa lapsille ja nuorille riittävät eväät tulevaisuuteen. Tähän kuuluvat niin oppiminen kuin ihmisenä kasvaminen ja kehittyminenkin. Koululla on merkittävä rooli jokaisen suomalaislapsen ja -nuoren arjessa. Tämän vuoksi pidän hyvin tärkeänä esimerkiksi koulun ja kodin välistä yhteistyötä sekä syrjäytymiseen ja rasismiin puuttumista.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Oppilaiden siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle on tärkeä nivelkohta nuorten elämässä. Opintopolun pitäisi olla mahdollisimman saumaton ja tiedonkulun sujuvaa. Tärkeää on myös hyödyntää monipuolisia, nuoria osallistavia toiminnallisia opetusmenetelmiä. Ei pitäisi tuijottaa vain Pisa-testituloksia vaan pitää jatkaa opettamisen kehitystä. Koulujärjestelmän kehittämisen painospiste tulisi olla koulutuksen laadussa ja oppimiseen innostamisessa. Uudistaisin yleissivistävää koulutusta koskevan opettajankoulutuksen, sillä opettajien pitää saada nykyistä enemmän valmiuksia yhteistyöhön kotien, työelämän ja muun koulun toimintaympäristön kanssa. Esim. lukion on tarjottava sellainen laaja yleissivistys ja perusta, joka kantaa kaikkina aikoina.

(p.s. Mielestäni kouluissa voitaisiin osittain palata aamu- ja iltavuoroihin. Silloin tilat olisivat tehokkaammassa käytössä, teineille sopisi myöhempi herääminen ja nuoremmille ehkä aikaisempi vuoro.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen lisäksi pidän mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista tärkeänä. Tasa-arvo voi toteutua vain silloin, kun myös heikoimpia tuetaan riittävästi. Varhaiseen puuttumiseen ongelmien ennaltaehkäisemiksi pitäisi mielestäni laittaa enemmän resursseja. Tasa-arvo toteutuu mielestäni hyvin tällä hetkellä, vaikka meillä on yhä parannettavaakin.

Suomella on kaikesta valittamisesta huolimatta kaikkien aikojen paras nuoriso nykypäivänä. Suuri osa nuorista on innostuneita koulusta ja opiskelusta. Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle ryhmälle nuoria. Polarisaatiokehitys on vakava uhka yhteiskunnassamme. Esimerkiksi erityisopetus on yksi esimerkki varhaisen vaiheen toimenpiteestä, jolla tuotetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeuksia; sen sijaan myöhemmässä vaiheessa tehtävä (kallis) paikkailu voi olla liian myöhäistä.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Palkan täytyy vastata mm. työn vaativuutta, vastuuta ja opettajan työkokemusta. Lisäksi sillä täytyy tulla toimeen. Opettajien ammattikunta on laaja ja sen vuoksi myös palkat voivat vaihdelle suurestikin. Mielestäni opettajan palkka on tällä hetkellä sopiva. Pidän kuitenkin tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa palkan suuruuteen omalla työnkuvalla ja kouluttautumisella.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokkakoot voivat vaihdella suurestikin eri osissa Suomea. Nykyajan opetukselle asetetut vaatimukset (yksilöllisyys, erityisoppilaiden integrointi, oppilaslähtöisyys) edellyttäisivät myös tarpeeksi pieniä ryhmäkokoja. Kantani on se, opetusryhmän koolla on merkitystä, ei sen sijaan koulun koolla.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan laajalti ympäri maailmaa. Kansainvälisissä kouluvertailussa pärjäämme myös asiantuntevien opettajien ammattitaidon ansiosta. Näen tämän vuoksi kasvatustieteilijöiden työmahdollisuudet hyvinä sekä niiden laajentumisen myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Ihminen kasvaa, kehittyy ja oppii koko elinkaarensa ajan. Kasvaminen lapsesta nuoreksi on erityisen herkkä vaihe, johon yhteiskunnan on panostettava kaikessa päätöksenteossaan. Kasvatustieteet ovat tärkeä rakennusalusta hyvälle tulevaisuudelle niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Lasten ja nuorten asiat ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Eduskuntavaaleissa yksi teemoistani on nuoriin panostaminen kaikilla sektoreilla. Haluan kiinnittää huomiota erityisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, jossa niin kodilla, koululla kuin viranomaisillakin on tärkeä rooli.

Olen ahkera, diplomaattinen, muut huomioon ottava ja muiden etuja ajava sekä tulevaisuuteen vahvasti uskova kokoomuslainen. Ehdoton vahvuuteni on nähdä asiat monesta eri näkökulmasta. Minua äänestämällä saa eduskuntaan uuden eri lailla ajattelevan, suoraselkäisen, aidon, nuoren ja muutokselle valmiin edustajan.

 

Peducalehden haastattelussa Daniel Sazonov (kok.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen 22-vuotias oikeustieteen ja tuotantotalouden opiskelija Helsingin Yliopistosta ja Aalto Yliopistosta. Kipinän yhteisten asioiden hoitamiseen olen saanut jo nuorena partiosta ja koulun politiikassa toimimiseen opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. Olen toiminut mm. Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana, edustajistotehtävissä ja Nuorisoyhteistyö Allianssin hallituksessa. Opiskelujen ohella olen töissä asiantuntijana Suomen Vuokranantajat ry:llä.

Daniel Sazonov

Daniel Sazonov (kok.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Perusratkaisultaan nykyinen opintotukijärjestelmä on hyvä. En kannata esimerkiksi täysin lainamuotoiseen tukeen siirtymistä. Todellisuutta on myös se, että opintotuen taso on erityisesti pääkaupunkiseudulla matala,kun se suhteutetaan esimerkiksi jo pelkästään asumiskustannuksiin. Näenkin, että opiskelijalla on oltava riittävän hyvä mahdollisuus täydentää toimeentuloaan työnteolla ja siksi korottaisin opintotuen tulorajoja.

Tekisin myös joitakin yksittäisiä muita muutoksia opintotukijärjestelmään,jotka alleviivaat istuvien poliitikkojen ymmärtämättömyyttä opiskelijan arjesta. Yksi mainittavan arvoinen yksityiskohta on, että luotu jako alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon kohdennettuun opintotukeen on keinotekoinen ja pitäisi purkaa. Jos kandiin kohdennetun tuki kuluu loppuun ennen kuin kandi on valmis, voi valmistuminen hidastua taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka maisteriopinnot olisivat samaan aikaan pitkällä.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tärkein tehtävä on antaa oppilaalle sellaiset valmiudet, joilla hän pärjää jatko-opinnoissaan ja elämässään ja voi niiden varaan rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Näiden valmiuksien pitää olla yhtäläiset taustasta riippumatta. Koululla onkin mitä keskeisin merkitys yhteiskunnallisen tasa-arvon turvaajana.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Keskeistä on varmistaa laadukas ja ajassa kiinni oleva koulutus kaikilla asteilla. Tämä edellyttää vahvaa peruskoulu sekä selkeitä opintopolkuja toiselle ja korkea-asteelle. Tärkeimmät kehityskohdat laadun kehittämisen lisäksi ovat siirtymät.

Ensinnäkin olisi varmistettava kaikkien siirtyminen toiselle asteelle itselle mielekkääseen koulutukseen. Tässä tarvitaankin panosta erityisesti opinto-ohjaukseen niin opinto-ohjaajien kuin kaikkien aineopettajien toteuttamana.

Toiseksi olisi turvattava jouheva siirtymä jatko-opintoihin toiselta asteelta. Useammat pakotetut välivuodet eivät ole mielekkäitä yksilön eivätkä yhteiskunnan näkökulmasta. Siirtymää korkeakouluun voitaisiin sujuvoittaa esim. lähentämällä lukion ja korkeakoulun yhteistyötä, aloittamalla tutkintoon johtavaa koulutusta kaksi kertaa vuodessa tai parantamalla mahdollisuutta opiskella välivuoden aikana esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

Kolmantena kehitettävän siirtymänä on siirtymä koulutuksesta työelämään. Tämä vaatii vahvaa yhteistyötä yritysmaailman, kolmannen sektorin ja julkisten työnantajien kanssa koulutusvaiheessa niin toisella asteella kuin korkeakoulussakin. Erityisesti tässä on petrattavaa lukioilla ja yliopistoilla.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Koulutusjärjestelmän tasa-arvoisuuteen liittyy monta ulottuvuutta eikä tasa-arvotyö koulutuksessakaan ole valmista. Olemme hyvässä tilanteessa sen suhteen, että kukkaron paksuus ei määritä mahdollisuutta kouluttautua. Tästä on pidettävä kiinni.

Vahvimmat teot koulutuksellisen tasa-arvon puolesta on riittävien resurssien turvaaminen koko koulutusjärjestelmään ja erityisesti perusopetukseen. On varmistettava, että riittävän varhaisessa vaiheessaoppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Toinen elementti tasa-arvossa on se, että koulutusjärjestelmämme ei synnytä pussinperiä. Tämä meillä on ehkäisty hyvin, mutta siirtymien mahdollisuudet ja edellytykset pitäisi tehdä vieläkin näkyvämmiksi. Jos taas katsomme sukupuolinäkökulmaa, alojen sukupuolittumisen ehkäisemisessä meillä on vielä tehtävää, jotta päästäisiin tilanteeseen, jossa ei olisi miesten tai naisten aloja.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Arvokkaasta työstä opettajille olisi syytä maksaa parempaakin palkkaa, mutta taloudellinen tilanne julkisella sektorilla rajoittaa palkkakehityksen mahdollisuuksia erityisesti tällä hetkellä. Palkkauksessa on myös eroja alan sisällä ja kokemusvuosiperusteisesti. Tässä nuoremmat, vasta työuransa alussa olevat opettajat, ovat altavastaajia. Esimerkiksi valmistelutyö saattaa olla huomattavan työllistävää, mutta palkka ei tätä huomioi. Erikseen on nostettava vielä julkisuudessakin esillä ollut kestämätön tapa pätkiä työsuhteet lukuvuoden mittaisiksi niin, että aloittavat opettajat joutuvat työttömiksi tai muuhun työhön kesäkuukausien ajaksi.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokkakokojen pienentäminen on ehdottomasti kannatettava tavoite. Enkuitenkaan lähtisi määrittelemään lain tasolle luokkien enimmäisoppilasmäärää. Siitä säätäminen lailla edustaa Suomen politiikassa turhan usein vallalla olevaa one size fits all –ajattelua. Pienentämiseen päästään ennen kaikkea resurssikysymyksen kautta ja siksi tärkeää onkinpuolustaa koulutussektoria uusilta säästöiltä.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Kasvatustieteellisellä osaamisella on keskeinen merkitys yhteiskunnassamme, enkä näe, että tämä merkitys tulisi vähenemään. Tämä erityisesti, kun enenevässä määrin taloudellinen toimeliaisuutemme perustuu inhimilliseen pääomaan. Kasvatustieteellä on ja tulee olemaan luovuttamaton merkitys koulutuskentällä. Tämän lisäksi sen merkitys vahvistunee kuitenkin myös muilla sektoreilla ja kasvatustieteilijöitä tullaan näkemään yhä enenevässä määrin esimerkiksi liike-elämän puolella. Tämä tulee jatkamaan erityisesti HR:stä alkanutta kehitystä. Uuden työn ajassa hyvä johtajuus korostuu, johon pääsemisessä kasvatustieteellä on merkittävä roolinsa. Toki kasvatustieteilijöitä odottanee muiden alojen tapaan työmarkkinat, joilla urapolut ovat pirstaleisia ja suunta saattaa vaihtua usein.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Tämä liittyy vahvasti edelliseen kysymykseen, sillä positio työmarkkinoilla kytkeytyy nimenomaan kasvatustieteilijöiden yhteiskunnalliseen arvoon. Opettajien rooli on keskeinen yhteiskunnassamme, sillä pätevät ja motivoituneet opettajat takaavat koulun edellä mainitun yhteiskunnallisen tehtävän toteutumista valmiuksien antajana ja tasa-arvon vaalijana. Opettajapuolen lisäksi arvo korostuu enenevässä määrin myös muilla sektoreilla kuten hyvän johtajuuden kehittäjinä.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Sivistys on yksi tärkeimpiä arvojani politiikassa ja olen vankkumaton koulutuksen puolustaja. Olen erittäin perehtynyt koulutuspolitiikkaan opiskelijajärjestötehtävieni kautta ja näen, että koulutuspolitiikan pitäisi olla huomattavasti merkittävämmässä asemassa myös poliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi resursseja ei voida loputtomiin jakaa niin, että sosiaali- ja terveyssektori ottaa ensin päältä omansa ja sitten koulutuspuolelle jää mitä jää. Koulutuskentän parissa työskennellessäni olen myös oppinut ymmärtämään perusteellisesti opettajien kokemuksia ja näkökulmaa koulutuskysymyksiin. Koulutusnäkemyksen lisäksi minulla on vahva sukupolvinäkökulma tehtävään politiikkaan, jonka tärkeyden uskon peducalaisten ja opiskelijoiden laajemmin jakavan.

Peducalehden haastattelussa Alviina Alametsä (vihr.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen helsinkiläinen VTK (22), joka vastaa kaupunkipolitiikasta, perheellisistä opiskelijoista ja yhdenvertaisuusasioista HYYn hallituksessa. Välillä kirjoitan romaania ja boulderoin. Useimmiten en, koska lempiharrastukseni maailmanparantaminen ei lopu koskaan. Eduskuntavaaleissa vihreän tiimimme vie kaduille mielenterveyspalveluiden ja koulujen kehittäminen, perustulokokeilu ja rauhanhakuinen ulkopolitiikka. Globaali empatia on vuosia pakottanut tämän ehdokkaan kabinetteihin puhumaan esimerkiksi ilmastolaista. Kampanjatiimimme toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi auttamaan, oli erikoisalasi sitten vegaanisten pipareiden leipominen tai veroparatiisien kitkeminen.  Otetaan valta väkivallattomuudelle!

Alviina Alametsä (vihr.)

Alviina Alametsä (vihr.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Tärkeimpiä tavoitteitani eduskunnassa on perustulokokeilu. Näen, että noin kahdeksansadan euron perustulolla on suuri potentiaali kannustaa työntekoon, auttaa ihmisiä ulos köyhyysloukusta ja helpottaa ja tasavertaistaa myös opiskelijan toimeentuloa. Perustuloa kohti kuljetaan kuitenkin pienin askelin: tärkeää on esimerkiksi asumislisän nosto ja opintotuen huoltajakorotus.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Auttaa meitä kasvamaan ihmisinä. Oppimaan. Löytämään omat kiinnostuksen kohteet. Tuoda sivistystä, ja inspiroida vaikuttamaan yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin myönteisesti.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Peruskoulun on oltava tasa-arvoinen ja opettajien koulutettuja, innokkaita ammattilaisia. Koulujen eriytyminen on vakava uhka suomalaiselle koulujärjestelmälle, ja sitä estetään parhaiten panostamalla vahvasti lähikouluihin. Tällä hetkellä kunnat pakotetaan säästämään ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä: niitä ei ole säädetty sitoviksi. Tämä lisää painetta esimerkiksi nostaa luokkakokoja ja vähentää henkilökuntaa, mikä taas aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia myöhemmin. Luokkien maksimikoko pitää määritellä laissa ja opettajille antaa lisää vapautta kokeilla uusia oppimismetodeja ja opettaa pänttäystiedon sijaan myös suuria ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttamista. Itse olen vetänyt työpajoja näiden teemojen ympärillä kouluvierailijana, mutta pallo voitaisiin antaa yhä enemmän opettajille itselleen.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja heteronormatiivisuuden purkamisessa tehtävää. Peruskoulun lähtöajatus hyvä ja tasa-arvoinen: kaikille taataan sama koulutus. Korkea-asteella koulutuksen periytyvyys on kuitenkin vielä suurta. Opintojen ohjaukseen ja valintojen tekemiseen esimerkiksi peruskoulusta toiselle asteelle tarvitaan lisää tukea, jotta voimme puuttua näihin ongelmiin.

Erityisesti ennaltaehkäisevät toimet kuten kouluterveydenhoito ja koulupsykologien saavutettavuus pitäisi saada kuntoon, ja tämä on myös kärkitavoitteenani vaaleissa. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa, ja jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. On myös tasa-arvokysymys, ettei kenenkään potentiaalia heitetä hukkaan mielenterveyden takia.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Palkka ei vastaa korkeakoulutuksen, työn vaativuuden ja tärkeyden tasoa. Toisaalta nykyisessä taloustilanteessa voi olla hankala löytää rahoja palkankorotuksiin, etenkin, kun näen että henkilökunnan määrää on myös lisättävä. Erityisesti lastentarhanopettajien palkkaa tulisi kuitenkin nostaa ensi tilassa.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokan maksimikoot tulisi säätää lailla. Luokkakokoon pitäisi vaikuttaa myös tuen tarpeessa olevien lapsien ja esimerksi s2-oppilaiden määrä.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Koulutus, oppimisen ja kasvatuksen rooli vain kasvaa tulevaisuudessa, kun automaatio hoitaa yhä enemmän matalan koulutustason töitä. Koulutus ei saa muuttua vain käytännölliseksi ammatiksi, vaan vahvaa tutkimustaustaa ja -osaamista tarvitaan.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Se on käytännössä koko yhteiskuntamme perusta. Pedagogiikan kehittämistä ja ammattilaisten arvostusta kaivataan päiväkodista maisteriopintoihin. Näen itse asiassa, että vaikka oma pääaineeni maailmanpolitiikka onkin tärkeä tieteenala rauhanhakuisuuden ja diplomatian edistämisessä, paljon laajempi yhteiskunnallinen merkitys on koulutuksella ja sen laadulla. Taidan siis olla henkisesti kasvatustieteilijä!

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Itsensä kehuminen on hassua, mutta myönnettäköön, että olen todistetusti tehokas tyyppi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Skaala ulottuu skeittipuistojen puolesta puhumisesta ympäristölautakunnassa rauhanrakennustyöhön ja ilmastolain lobbaukseen. Kuuntelen mielelläni asiantuntijoiden näkemyksiä – koulutuspoliittisiin avauksiini vaikuttaa esimerkiksi peducalainen tukitiimiläiseni. Haluaisin saada mahdollisuuden puhua nykyistä kurjistuspolitiikkaa vastaan. Suomen tulevaisuus on hyvinvoinnissa, työssä – ja koulussa.

Peducalehden haastattelussa Karl-Mikael Grimm (kesk.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Karl-Mikael Grimm, 22-vuotias puhelehden toimittaja ja valtiotieteiden ylioppilas, paljasjalkainen helsinkiläinen. Ehdokkaana Helsingin Keskustan listoilla. Olen nuoresta pitäen ollut aktiivi eri vammaisjärjestöissä ja siten ovat vammaisasiat luonnollisesti siten kampanjani kärkiteemoja.

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Opintotuen ei tulisi olla sidoksissa muihin tuloihin. Indeksisidonnaisuus on hyvä asia, mutta opintotuen rajoittamisessa tulisi olla varovainen. Jatkossakin pitää olla mahdollista hankkia rahoitusta useampaan tutkintoon. Työelämän sirpaloituminen tarkoittaa että uudelleenkoulusta tulee tulevaisuudessa olla entistä tärkeämpi.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tärkein tehtävä on varustaa oppilaat työelämää varten, eikä toimia kasvatuslaitoksena eikä oppilaiden säilytyslaitoksena.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Nykyinen malli, jossa ammattikoulut ja lukiot toimivat erillään on hyvä, mutta yhteistyötä yleissivistävien ja työelämään valmistavien koulujen välillä tulisi tiivistää entisestään ja kehittää siltä pohjalta. Yliopiston kohdalla mielestäni kehitettävää olisi työharjoittelun saralla: kaikilla tulisi olla oikeus jo ennen kandituuria saada suorittaa yliopiston kustantama työharjoittelu. Myös oikeutta saada suorittaa useampia matalamman tason tutkintoja tulisi mielestäni harkita (esim. Etelä-Korea, jolla on Suomea korkeampi sijoitus PISA-tutkimuksissa tarjoaa useampia matalan asteen tutkintoja vastatakseen työmarkkinoiden alati muuttuviin vaatimuksiin).

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Suomen koulutusjärjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Meidän tulisi pyrkiä löytämään keinoja, joiden avulla sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta parannettaisiin. Samalla tulisi luoda katsaus siihen, miten sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevan henkilön koulutusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja turvata. Esteettömyys oppilaitoksissa pitäisi huomioida entistä enemmän niin että liikkumarajoitteisia nuorilla on tasavertaiset oikeudet hankkia koulutusta.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Opettajan palkka on liian pieni jos ottaa huomioon minkälaista koulutusta opettajalta ko. tehtävään vaaditaan. Myös näkymättömän työn määrään nähden on näin asian laita. Sama koskee, ikävä kyllä, suurinta osaa julkisen sektorin ammattikuntia. Mutta taloustilanteen ollessa näin synkkä ei kuitenkaan tuntuvia palkankorotuksia ole mahdollista suorittaa.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Mm. Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus on ryhtynyt toimiin luokkakokojen rajoittamiseen. Opettajille on avautunut mahdollisuus kohdella oppilaitaan tasa-arvoisemmin, tukea oppimisvaikeuksia kärsiviä paremmin. Samalla neuvottelumahdollisuus pedagogisessa mielessä on erityislaatuinen mahdollisuus kouluissa, jonka vain pienet luokkakoot voivat turvata. Siksi kannatan luokkakokojen pienentämistä.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Se riippuu tietysti siitä, miten koulutusjärjestelmä ajan saatossa kehittyy. Yleisesti arvioiden voisi totea, että tietoyhteiskunnan kasvava tarve asiantuntijuuteen myös opetuksen alalla ja kyky tulkita ja arvioida tietoa kasvattaa pedagogisen osaamisen tärkeyttä ja kysyntää.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Pedagogiikka on avaintekijä tietoyhteiskunnassa. Yhteiskunta tarvitsee opetus-kasvatustieteiden osaajia aina, jotta yhteiskunnan kaikki voimavarat saataisiin valjastettua tehokkaaseen käyttöön. Perustavanlaatuisen ja korkean koulutuksen taso on taloudellisen ja henkisen kasvun perusta.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Vaikka olenkin nuori, olen ehtinyt työskennellä eri sektoreita edustavissa järjestöissä ja siten olen hyvin verkostoitunut, tuntien ihmisiä monilta eri yhteiskunnan aloilta. Järjestöpuolelta tunnen niin poliitikkoja kuin kansalaisjärjestöjen vaikutusvaltaisia tahoja, työelämän puolelta taas päässyt tutustumaan journalistiikkaan ja erityisesti näkövammaisten arkeen. Opetusjärjestelmän tuntemusta on karttunut omassa opiskelijan ominaisuudessani. Tahdon tehdä työtä vahvan ja toimivan hyvinvointijärjestelmän puolesta, joka toimii tehokkaasti tarjoten jokaiselle kansalaiselle laadukasta palvelua sukupuoleen, liikuntakykyyn, kielelliseen osaamiseen ja etnisyyteen katsomatta.

Peducalehden haastattelussa Benjamin Ellenberg (r.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen 22-vuotias valtiontieteiden opiskelija Soc&Komilta yliopistolla. Syntyperäinen helsinkiläinen, kaksikielinen, Munkasta. Olen myös RKP-nuorten varapuheenjohtaja ja Helsingin nuorisolautakunnan jäsen.

Benjamin Ellenberg (r.)

Benjamin Ellenberg (r.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Nykyinen opintotukijärjestelmä on rikki. Järjestelmän rahoituspohjaa on ylläpidetty viime vuodet keksimällä uusia rajoituksia jotka rajaavat opiskelijoita tuen ulkopuolelle. Suomeen tulisi ottaa käyttää perustulo joka korvaisi myös opintorahan, jolloin myös perustulo vähenisi asteittain tulojen kasvaessa, toisin kuin opintotuki joka loppuu kuin seinään tiettyjen tulojen jälkeen. Asumislisä jäisi haettavaksi ja sen pitäisi paremmin vastata kotipaikkakunnan vuokratasoja, Helsingissä asumislisä ei tällä hetkellä ole riittävä.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Mielestäni (perus)koulun tärkein tehtävä on opettaa nuorille tietoa ja taitoa jota me kaikki tarvitsemme yhteiskunnassa – lukemista, kieliä, matematiikkaa, kriittistä ajattelutapaa ja tiedon hankintaa. Se luo pohjan joilla koululaiset voivat kasvaa vastuullisiksi aikuisiksi ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Yleissivistävä koulutus joka antaa kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet on hyvä arvopohja. Opetusmateriaaleissa pitäisi olla enemmän tietotekniikkaa jotta materiaali pysyy ajan tasalla. Ylioppilaskirjoituksissa pitäisi käyttää tietokoneita ja taustamateriaaleja, kokeiden pitäisi enemmän olla tiedon soveltamista kuin ulkoa oppimista. Oppisopimuskoulutuksia ja ei-teoreettisia ammattikoululinjoja pitäisi tarjota nykyistä enemmän jotta erilainen oppiminen otettaisiin paremmin huomioon. Opettajille pitäisi antaa selkeämmät toimintavaltuudet kaikilla oppiasteilla. Täten järjestyksen pitäminen luokissa olisi helpompaa. Valtion pitäisi antaa korvamerkittyä rahaa kunnille lisättyyn kieltenopetukseen.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Ei täysin. Peruskoulussa pojat ovat valitettavan paljon tyttöjä jäljessä esimerkiksi lukemisessa. Suomalaisen koulujärjestelmän pitäisi pystyä paremmin tekemään sukupuolisensitiivistä työtä joka kitkisi sukupuolirooleja. Toinen haaste on että Suomi on jäljessä varsinkin Ruotsia kehitysvammaisten oppimisen tukemisessa.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Lehtoreiden ja luokanopettajien peruspalkka on noin 2500 – 3000€ kuukaudessa joka on mielestäni ihan sopiva taso.. On kuitenkin tärkeä pitää kiinni siitä että opettajien palkka ei jää jälkeen. Palkkauksessa pitäisi olla enemmän kannustimia kursseilla ja koulutuksissa käymisessä. Palkkakehityksen ei pitäisi vain riippua työvuosista. Pätevyyden hankkimisen pitää edelleenkin näkyä palkassa, ehkä jopa nykyistä enemmän.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Se riippuu mielestäni paljon yksittäisestä luokasta. Sillä en kuitenkaan tarkoita ettei luokkakoko voisi koskaan olla ongelma. Kouluilla pitää olla riittävät resurssit vastata oman koulunsa haasteisiin, joista yksi voi hyvinkin olla liian suuri luokkakoko. En kuitenkaan haluaisi pelkästään tuijottaa oppilaiden määrää luokassa, joissakin luokissa esimerkiksi assistentin tarve voi olla paljon suurempi kuin luokkakoon pienentäminen.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Oma näppituntumani on että kasvatustieteilijöillä tulee olemaan monipuolisempi rooli tulevaisuuden työmarkkinoilla. Myös yksityisellä sektorilla tarvitaan monipuolisempaa osaamista kun liiketoiminnasta tulee monimutkaisempaa ja asiantuntijapainotteisempaa. Silloin tarvitaan varmasti enemmän isojen kokonaisuuksien ja ihmisten ymmärtäjiä, kuten juuri kasvatustieteilijöitä tai sosiologeja.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Kasvatustiede antaa vastauksia ihmisten oppimisesta ja kehityksestä. Se on olennainen osa ihmiskäyttäytymisen ja oppimisen ymmärtämiseen. Se on toimivalle yhteiskunnalle erittäin tärkeää!

 

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Olen liberaali ja koulutusta priorisoiva nuori ehdokas. Haluaisin että eduskunnassakin olisi nuoria edustajia. Haluan kehittää ympäristönsuojelua, ylläpitää vapaamielisiä arvoja ja olla mukana ratkaisemassa talouden haasteita uhraamatta hyvinvointivaltiota.

Peducalehden haastattelussa Jaakko Meretniemi (sd.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen 38-vuotias akateemisen palkansaajan näkökulmasta maailmaa tarkasteleva historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja kahden vekaran isä.

Jaakko Meretniemi

Jaakko Meretniemi (sd.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Opintotukijärjestelmän tulisi kannustaa ripeään opiskeluun. Tässä taloustilanteessa tukia tuskin voidaan nostaa, mutta ainakin tulorajoja tulisi korottaa.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tehtävä on sivistys ja osallistuvien kansalaisten kasvattaminen.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Järjestelmämme perustuu siihen, että oppilas saa tukea siinä, missä heikoimmin menestyy. Kuitenkin ihminen työllistyy vahvuuksiensa kautta ja erikoistumalla. Entä jos keskittyisimme jo varhaisessa vaiheessa vahvuuksiin sen sijasta, että alleviivaamme heikkouksia? En tarkoita tällä vahvoihin keskittymistä, vahvuuksia kun on meillä kaikilla.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Onko tasa-arvo sitä, että kaikki saavat samaa vai sitä, että kaikki saavat tarpeidensa mukaan? Opettajan mahdollisuudet eriyttää opetusta ovat rajalliset ja alueiden ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet etenkin Helsingissä.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Suomalaisen koulun menestys johtuu osittain siitä, että opettajan ammatti on houkutteleva laudaturin ylioppilaiden keskuudessa. Näin tulee olla myös jatkossa ja palkkauksen tulee olla kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Pitäisi tietysti, mutta opetusalalla tulisi olla muitakin ajatuksia koulun kehittämiseksi kuin lisäresurssien vaatiminen.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Koulutusviennistä on puhuttu paljon, mutta sillä saralla on saatu vähän aikaan. Nyt pitäisi toimia nopeasti kun Suomella on vielä mainetta koulutuksen mallimaana.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Suomen menestys voi perustua vain koulutukseen ja osaamiseen. Kasvatustiede on yksi menestyksen peruspilareista.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Koska on suuri vaara, että opintojen jälkeen peducalaisesta tulee akateeminen palkansaaja.

Peducalehden haastattelussa Mari Rantanen (ps.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen Mari Rantanen 38-vuotias äiti, ensihoitaja, sairaanhoitaja, omaishoitaja, poliisin perustutkinnon suorittanut Perussuomalainen varavaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Helsingistä. Työskentelen tällä hetkellä ensihoitajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Vapaa-aikaani vietän perheen, ystävien, politiikan ja rescuekoiratoiminnan parissa. Lisätietoja http://www.marirantanen.fi

Mari Rantanen (ps.)

Mari Rantanen (ps.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Mielestäni opintotuen tulorajat tulisi poistaa. Ainoa kriteeri pitäisi olla kertyvät opintopisteet. Kaikki tulo, joka opiskelijalle tulee, kiertää takaisin verotuloina sillä ansiot menevät suoraan kuluttamiseen. Tällä voitaisiin myös keventää Kelan työntekijämäärää ja tämä olisi yksi konkreettinen ehdotus vähentää turhaa byrokratiaa. On väärin ”pakottaa” opiskelija ottamaan lainaa vain siksi, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada avustuksia vaikka vanhemmiltaan.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tehtävä on mielestäni sivistää ja kasvattaa lasta yhdessä vanhempien kanssa antamalla sellaiset tiedot, taidot ja henkiset kyvyt, joilla lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi ja perussivistyksen omaavaksi aikuiseksi.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Joskus tuntuu, että olisi hyvä katsoa taaksepäin ja arvioida mitä ennen tehtiin oikein. Toki peilaan asiaa omaan kaukaiseen peruskouluaikaani, mutta silloin vielä oli toimiva luokanvalvojasysteemi, tukiopetusta tarpeen mukaan, luokkakoot järkeviä sekä terveydenhuolto, terapiapalvelut ja kuraattoritoiminta vahvasti integroituna opetukseen. Lapset eivät tippuneet kyydistä samaan tahtiin kuin nykyään. Huolestuttavana pidän myös sitä, että jo päiväkoti-ikäisille pidetään tulos- ja kehityskeskusteluja. Lapsen ei tarvitse tehdä tulosta vaan olla lapsi, joka oppii joka päivä uutta.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

En ole perehtynyt asiaan kovin syvällisesti, mutta ainakin siihen pyritään varmasti kaikilla tasoilla. On selvä, että jos meillä on pieni kyläkoulu, on opettajalla aikaa enemmän oppilasta kohden ja pääsääntoisesti melko rauhallinen ympäristö opettaa. Sen sijaan suurten kaupunkien varsin isot luokkakoot höystettynä monista eri kansallisuuksista lähtöisin olevilla lapsilla tekevät opettamisesta varmasti varsin haastavaa arkea. Tällöin on suurempi riski sille, että jotkut alueet ovat huomattavasti haastavampia ja aiheuttavat eriarvoisuutta eri koulujen osalta.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Yliopistotutkinnon suorittaneille varmasti aivan liian pieni verraten vaikka lääkäreiden palkkaan. Työmäärä ja vastuu on kuintekin suurempi kuin mitä työstä maksetaan. Me sairaanhoitajat olemme suurin piirtein saman arvostuksen piirissä palkallisesti.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokkakokojen tulisi olla sellaisia, että opetuksen laatu on mahdollista pitää korkeana ja oppilailla on mahdollisuus oppia. Myös sillä oppilaalla, joka ei ole nopein oppija.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Toivottavasti emme näe sitä tilannetta, että kasvatustieteilijöitä ei tarvita, sillä silloin yhteiskuntamme on tilanteessa, jossa sivistystä ei enää arvosteta.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Kasvatustiede tuottaa yhteiskuntaamme arvokasta tutkimustietoa oppimisesta ja opettamisesta. Lisäksi kasvatustieteiden opetus tuottaa meille myös opettamisen ammattilaisia.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Minusta saa edustajan, joka kuuntelee arjen ääntä ja pyrkii tuomaan lainsäädäntötyöhön hyvin käytännönläheisen näkemyksen. Tulisin edustajanakin olemaan tavoitettavissa ja haluankin kuulla eri alojen edustajien näkemyksiä runsaasti ennen kuin muodostan kantaani asioihin. Näin myös opetukseen ja kasvatustieteisiin liittyvien asioiden suhteen. Sitä paitsi mä olen kuulemma hyvä tyyppi :)

 

Peducalehden haastattelussa Nasima Razmyar (sd.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen afgaanitaustainen helsinkiläinen ja pakolainen, jolle Suomi antoi uuden elämän ja mahdollisuuden kasvaa tämän yhteiskunnan jäseneksi. Tällä hetkellä työskentelen eduskunnassa viestintäsihteerinä, ja aiemmin olen tehnyt töitä mm. maahanmuuttajanaisten parissa. Olen kaupunginvaltuutettu ja opetuslautakunnan jäsen.

Nasima Razmyar

Nasima Razmyar (sdp)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Opintotuen ensisijainen tehtävä on turvata opiskelijan toimeentulo, ei toimia koulutuspolitiikan välineenä. Huoltajakorotus opiskeleville vanhemmille auttaisi heikoimmassa asemassa olevia lapsiperheitä. Asumislisästä voisi tehdä ympärivuotisen.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tärkein tehtävä on antaa lapselle turvallinen ympäristö kasvaa ihmiseksi, joka kunnioittaa ympärillä oleviaan, uskoo omiin mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa ja jolla on välineet kehittyä ja kehittää itseään täysivaltaiseksi kansalaiseksi.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Kouluyhteisöjen vahvistaminen luo turvalliset olosuhteet käydä koulua ja työskennellä siellä. Koulu on yhteisö ja lapset ja nuoret sen tasa-arvoisia jäseniä. Lapset tulee ottaa jo varhain pienin askelin mukaan koulussa tehtäviin arkisiin päätöksiin. Opetuksen ja oppimiskulttuurin modernisointia tarvitaan, mm. teknologia on otettava luontevasti mukaan koulutyöhön. Tasa-arvoiset mahdollisuudet käydä koulua ja laadukas opetus ovat peruskoulun peruskivi.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Suomalainen peruskoulu on yksi maailman tasa-arvoisimpia. Erot oppimistuloksissa ovat kuitenkin alkaneet kasvaa alueiden välillä, tyttöjen ja poikien sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Tähän on jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Koko koulutusuran tasa-arvoisuus taataan maksuttomalla koulutuksella ja sillä, että koulutusasteelta toiselle pääsee aina etenemään.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Poliitikko ei päätä palkoista, niistä neuvotellaan muissa pöydissä. Kuntapoliitikko päättää koulujen määrärahoista ja kuntapoliitikkona haluan korostaa, että lomautukset ovat myrkkyä koulutukselle. Opettajille on taattava mahdollisuus kouluttaa itseään ja tehdä töitään oman etiikkansa mukaan.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Kysymys opetusryhmien koosta on tasa-arvokysymys, sillä opetusryhmien koossa voi olla jopa yli kymmenen oppilaan välisiä eroja kuntien välillä. Ryhmäkokojen pienentäminen antaa opettajille mahdollisuuden ohjata enemmän henkilökohtaisesti oppilasta, lisää työrauhaa ja keskittymistä oleelliseen eli oppimiseen ja oppimisen tukemiseen. OKM:n nyt kunnille myöntämät ryhmäkokorahat ovat askel oikeaan suuntaan. Pitkällä aikavälillä työtä ryhmäkokojen rajaamiseksi lainsäädännöllä on kuitenkin jatkettava.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Tulevaisuuden työmarkkinoilla tulee korostumaan vahvuus yhdistellä tietoa, osata jalostaa sitä sekä ymmärtää ihmisten ja organisaatioiden toimintaa. Generalistikasvatustieteilijät ovat asiantuntijoita juuri edellä mainituissa ja kykenevät siksi vastaamaan moniin työelämän kohtaamiin haasteisiin ja tarttumaan niihin.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Hyvä päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Koulutus ja varhaiskasvatus on niin merkittävä osa lastemme elämää, että sen, jos minkä, pitää perustua tutkittuun tietoon. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien luominen kaikille lapsille tarvitsee taakseen tutkittua tietoa siitä, miten varhaiskasvatus ja koulutus voidaan tarjota laajoille joukoille, mutta huomioiden jokaisen lapsen yksilöllisyys.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Olen kasvanut sisään suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta maahanmuuttajana minulla on kyky katsoa Suomea myös ulkopuolisen silmin. Näen upean maan, jonka hienoutta ei kuitenkaan saa pitää itsestäänselvyytenä. Suomen on jatkossakin oltava maa, jossa ihmisen tausta ei saa määrittää tämän tulevaisuutta. Mahdollisuus hyvään elämään, koulutukseen ja työhön on oltava kaikkien ulottuvilla. Uskon vakaasti, että Suomen menestyskulku jatkuu, kunhan ihmiset voivat hyvin ja jokaisesta välitetään. Olen ehdolla eduskuntaan, jotta Suomi näyttäytyy tulevaisuudessa tasa-arvoisena, inhimillisten arvojen yhteiskuntana.

 

Peducalehden haastattelussa Sophia Leppä (vas.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen 23-vuotias yliopisto-opiskelija pääaineenani matematiikkaa, mutta tavoitteenani on tulevaisuudessa keskittyä taloustieteeseen. Toimin tällä hetkellä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana, Sitoutumattoman vasemmiston Helsingin Ylioppilaskunnan edustajistoryhmässä varaedaattorina ja Vasemmistoliiton Helsingin piirin hallituksessa.

Sophia Leppä

Sophia Leppä (vas.)

 Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Mielestäni opintotukijärjestelmämme on vaatinut päivitystä jo pidemmän aikaa. Opintotuen taso on jäänyt pahasti jälkeen yleisestä hintakehityksestä, eikä toteutetut tuen korotukset ole korjanneet tätä asiaa. Pitkällä aikatähtäimellä kannatan perustulon käyttöönottoa, joka mahdollistaisi nykyistä järjestelmää huomattavasti paremmin opiskelijoille oikeuden kesälomaan ja mahdollistaisi keskittymisen kokopäiväiseen opiskeluun. Lyhyemmällä aikavälillä aion ajaa opintotuen asumislisän korotusta ja sen enimmäissuuruuden muuttamista paikkakuntakohtaiseksi, kuten yleisen asumistuen kohdalla jo on. Ajan myös asumislisän irrottamista tukikuukausien laskennasta, mikä helpottaisi opiskelijoiden toimeentuloa kesäkuukausina. Vanhempien tulojen ei myöskään tulisi vaikuttaa täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan tuen määrään.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Mielestäni koulun tärkein tehtävä on kasvattaa ihmisiä aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulun opintosisältöjen tulisi ajaa yksilöiden etua ennemmin kuin elinkeinoelämän etua, ja antaa lapsille ja nuorille eväät moninaiseen yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Koulun toinen tärkeä tehtävä on myös tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja pyrkiä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään esimerkiksi mielenterveysongelmia.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Haluaisin lisätä yhteiskuntatietoisuutta ja demokratiakasvatusta koulutuksen kaikilla asteilla keskittyen erityisesti käytäntöön ja kansalaisten matalan kynnyksen vaikutusmahdollisuuksiin, kuten kuntalaisaloitteet. Mielestäni nykymuotoinen oppilaskuntatoiminta ja muut nuorten vaikutuskanavat ovat vain näennäisvaikutuksellisia ja tavoittavat vain tietyn ryhmän oppilaista. Nuorten tulisi myös oppia jo peruskoulussa tuntemaan paremmin oikeutensa työelämässä. Haluaisin koulun opetuksen huomioivan ihmisten monimuotoisuuden myös nykyistä tehokkaammin opetuksen sisällöissä siirtymällä pois heteronormatiivisesta ja sukupuolittuneesta koulumaailmasta sukupuolisensitiiviseen ja seksuaalisuutta monimuotoisuudessaan tukevaan opetukseen niin terveystiedon kuin liikunnankin opetuksessa.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Moniin muihin maihin suhteessa kyllä, muttei tarpeeksi. Lasten koulutuspolut alkavat eriytyä jo peruskoulussa, mikä vaikuttaa lukion valintamahdollisuuksiin, mikä taas vaikuttaa yliopiston aineenvalintamahdollisuuksiin. Tilanne ei ole missä määrin toivoton, mutta koen, että siihen olisi hyvä puuttua nyt, kun eriytyminen ei ole vielä kovin radikaalia.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Mielestäni opettajien palkat eivät ole ainakaan liian suuria. Valtava vastuu oppilaiden kasvatuksesta ja vaadittu koulutuksen taso, puhumattakaan tarpeesta jatkuvaan oppimiseen, tulee mielestäni näkyä palkassa.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Kyllä, mielestäni luokkakokoja tulisi rajoittaa lailla ja pienentää siellä missä ne ovat jo kasvaneet ylisuuriksi. Ei ole kenenkään luokassa olevan, opettajan tai oppilaan etu, jos luokkakoot ovat kolmenkymmenen luokkaa, jolloin opettajalla on vaikeuksia huomioida oppilaita yksilöinä ja oppimisvaikeudet tai muut oppilaiden ongelmat kuten mielenterveysongelmat jäävät usein huomaamatta.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Kasvatustieteilijöille tulee olemaan aina kysyntää, mutta uskon että jollemme pidä koulutuksen ja sen toteuttajien eli opettajien puolia, tulee tarjotut työehdot ja –sopimukset olemaan nykyistä synkemmät. Monien kuntien päätös poistaa uusilta opettajilta lukuvuotta edeltävien kahden viikon työaika kielii, siitä että koulutuksesta halutaan säästää keinolla millä hyvänsä.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Kasvatustieteitä täytyy mielestäni nostaa nykyistä suurempaan arvoon yhteiskunnassamme kehittäen alan ammattilaisten koulutusta ja tarjoten nykyistä parempia työsuhteita opettajille. Koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei saa leikata enää senttiäkään.

 Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Minun eduskuntavaaliteemoissani niin kuin yleisemminkin poliittisessa ajatusmaailmassani koululla on hyvin suuri merkitys koko yhteiskuntaan. Aion kynsin ja hampain pitää kiinni tasa-arvoisesta ja maksuttomasta koulutuksesta jatkossakin, koska se on todellisen mahdollisuuksien tasa-arvon perusta ja laaja-alaisen yhteiskunnallisen kehityksen edellytys. Tärkeimmässä roolissa tasa-arvoisen koulutuksen toteutuksessa ovat mielestäni opettajat, joille pitäisi suoda vakaat työsuhteet työsuhteiden ketjuttamisen sijaan ja tarjota tarpeeksi palkallista työaikaa oppituntien ja opetuksen valmisteluun (esim. lukuvuotta edeltävät kaksi viikkoa). Myös opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi opetuskokonaisuuksia suunnitellessaan antaa nykyistä enemmän painoarvoa opetushallitukselle ja opettajien asiantuntemukselle.