Peducalehden haastattelussa Wille Rydman (kok.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen Wille Rydman, 29-vuotias valtiotieteiden maisteri. Työskentelen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten parissa kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteerinä eduskunnassa ja vastaan puolueen kansainvälisistä suhteista. Olen myös kaupunginvaltuutettuna Helsingissä ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja.

Wille Rydman (kok.)

Wille Rydman (kok.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Nykyinen opintotukijärjestelmä on huono. Tulorajojen vuoksi se ei oikein kannusta työskentelemään, mutta toisaalta se ei myöskään kannusta nopeaan valmistumiseen. Tulorajojen poistamiseen tai korottamiseen suhtaudun myönteisesti; vastaavasti en pitäisi huonona sitäkään, että siirryttäisiin kohti nykyistä lainapainotteisempaa tukimallia.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Antaa sivistyksellisiä elämän eväitä suunnistaa maailmassa, oppia lisää ja luoda uutta tietoa.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Yksilöllisempään suuntaan. On parempi kannustaa oppilaita ja opiskelijoita löytämään omat vahvuusalueensa kuin ohjata kaikkia samaan muottiin.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Ehdottomasti. Osittain tasa-arvon nimissä on jopa tehty haitallisia ratkaisuja, kun esimerkiksi oppilaiden erilaista osaamistasoa ja oppimisvalmiuksia ei olla juuri huomioitu opetusryhmien muodostamisessa.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Itse kullekin taatusti kelpaisi isompikin palkka kuin se nykyinen, mutta nykyisessä taloustilanteessa palkkoihin ei ole realistista odottaa merkittäviä korotuksia. Opettajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä ja ovat sinänsä kyllä palkkansa ansainneet.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Minusta keskustelu opetusryhmien koosta on nykyisin liian mekanistista. Mitä nuorempia tai haastavampia oppilaita, sitä enemmän on tarvetta henkilökohtaiselle opetukselle ja ohjaukselle. Vastaavasti varttuneemmat ja motivoituneemmat oppilaat pärjäävät hyvin isommissakin opetusryhmissä. Mekanistinen luokkakokoajattelu ei huomioi oppilaiden erilaisia lähtövalmiuksia.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Kohtalaisen hyvänä. Taloustilanne on toki vaikea, mutta eivät lapset maailmasta lopu. Kasvatustieteilijän taidoista ja ymmärryksestä on sitä paitsi usein hyötyä aikuistenkin maailmassa – olen kohdannut liike-elämänkin parissa kasvatustieteilijöitä, jotka pystyvät hyvin hyödyntämään työssään opiskelemaansa alaa.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen ja sen soveltaminen käytännön työssä.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Olen ollut erilaisissa politiikan tehtävissä mukana jo toistakymmentä vuotta. Tiedän, kuinka suomalainen järjestelmä toimii ja kuinka voidaan tehokkaimmin vaikuttaa asioihin sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Opetus- ja kasvatusalan asiat ovat olleet erityisen paljon agendallani – olen nyt seitsemättä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsen ja kolmatta vuotta sen varapuheenjohtaja. Nämä asiat ovat minulle tärkeitä ja ehkäpä kokemus on kartuttanut myös osaamista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s