Peducalehden haastattelussa Sophia Leppä (vas.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen 23-vuotias yliopisto-opiskelija pääaineenani matematiikkaa, mutta tavoitteenani on tulevaisuudessa keskittyä taloustieteeseen. Toimin tällä hetkellä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana, Sitoutumattoman vasemmiston Helsingin Ylioppilaskunnan edustajistoryhmässä varaedaattorina ja Vasemmistoliiton Helsingin piirin hallituksessa.

Sophia Leppä

Sophia Leppä (vas.)

 Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Mielestäni opintotukijärjestelmämme on vaatinut päivitystä jo pidemmän aikaa. Opintotuen taso on jäänyt pahasti jälkeen yleisestä hintakehityksestä, eikä toteutetut tuen korotukset ole korjanneet tätä asiaa. Pitkällä aikatähtäimellä kannatan perustulon käyttöönottoa, joka mahdollistaisi nykyistä järjestelmää huomattavasti paremmin opiskelijoille oikeuden kesälomaan ja mahdollistaisi keskittymisen kokopäiväiseen opiskeluun. Lyhyemmällä aikavälillä aion ajaa opintotuen asumislisän korotusta ja sen enimmäissuuruuden muuttamista paikkakuntakohtaiseksi, kuten yleisen asumistuen kohdalla jo on. Ajan myös asumislisän irrottamista tukikuukausien laskennasta, mikä helpottaisi opiskelijoiden toimeentuloa kesäkuukausina. Vanhempien tulojen ei myöskään tulisi vaikuttaa täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan tuen määrään.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Mielestäni koulun tärkein tehtävä on kasvattaa ihmisiä aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulun opintosisältöjen tulisi ajaa yksilöiden etua ennemmin kuin elinkeinoelämän etua, ja antaa lapsille ja nuorille eväät moninaiseen yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Koulun toinen tärkeä tehtävä on myös tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja pyrkiä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään esimerkiksi mielenterveysongelmia.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Haluaisin lisätä yhteiskuntatietoisuutta ja demokratiakasvatusta koulutuksen kaikilla asteilla keskittyen erityisesti käytäntöön ja kansalaisten matalan kynnyksen vaikutusmahdollisuuksiin, kuten kuntalaisaloitteet. Mielestäni nykymuotoinen oppilaskuntatoiminta ja muut nuorten vaikutuskanavat ovat vain näennäisvaikutuksellisia ja tavoittavat vain tietyn ryhmän oppilaista. Nuorten tulisi myös oppia jo peruskoulussa tuntemaan paremmin oikeutensa työelämässä. Haluaisin koulun opetuksen huomioivan ihmisten monimuotoisuuden myös nykyistä tehokkaammin opetuksen sisällöissä siirtymällä pois heteronormatiivisesta ja sukupuolittuneesta koulumaailmasta sukupuolisensitiiviseen ja seksuaalisuutta monimuotoisuudessaan tukevaan opetukseen niin terveystiedon kuin liikunnankin opetuksessa.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Moniin muihin maihin suhteessa kyllä, muttei tarpeeksi. Lasten koulutuspolut alkavat eriytyä jo peruskoulussa, mikä vaikuttaa lukion valintamahdollisuuksiin, mikä taas vaikuttaa yliopiston aineenvalintamahdollisuuksiin. Tilanne ei ole missä määrin toivoton, mutta koen, että siihen olisi hyvä puuttua nyt, kun eriytyminen ei ole vielä kovin radikaalia.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Mielestäni opettajien palkat eivät ole ainakaan liian suuria. Valtava vastuu oppilaiden kasvatuksesta ja vaadittu koulutuksen taso, puhumattakaan tarpeesta jatkuvaan oppimiseen, tulee mielestäni näkyä palkassa.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Kyllä, mielestäni luokkakokoja tulisi rajoittaa lailla ja pienentää siellä missä ne ovat jo kasvaneet ylisuuriksi. Ei ole kenenkään luokassa olevan, opettajan tai oppilaan etu, jos luokkakoot ovat kolmenkymmenen luokkaa, jolloin opettajalla on vaikeuksia huomioida oppilaita yksilöinä ja oppimisvaikeudet tai muut oppilaiden ongelmat kuten mielenterveysongelmat jäävät usein huomaamatta.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Kasvatustieteilijöille tulee olemaan aina kysyntää, mutta uskon että jollemme pidä koulutuksen ja sen toteuttajien eli opettajien puolia, tulee tarjotut työehdot ja –sopimukset olemaan nykyistä synkemmät. Monien kuntien päätös poistaa uusilta opettajilta lukuvuotta edeltävien kahden viikon työaika kielii, siitä että koulutuksesta halutaan säästää keinolla millä hyvänsä.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Kasvatustieteitä täytyy mielestäni nostaa nykyistä suurempaan arvoon yhteiskunnassamme kehittäen alan ammattilaisten koulutusta ja tarjoten nykyistä parempia työsuhteita opettajille. Koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei saa leikata enää senttiäkään.

 Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Minun eduskuntavaaliteemoissani niin kuin yleisemminkin poliittisessa ajatusmaailmassani koululla on hyvin suuri merkitys koko yhteiskuntaan. Aion kynsin ja hampain pitää kiinni tasa-arvoisesta ja maksuttomasta koulutuksesta jatkossakin, koska se on todellisen mahdollisuuksien tasa-arvon perusta ja laaja-alaisen yhteiskunnallisen kehityksen edellytys. Tärkeimmässä roolissa tasa-arvoisen koulutuksen toteutuksessa ovat mielestäni opettajat, joille pitäisi suoda vakaat työsuhteet työsuhteiden ketjuttamisen sijaan ja tarjota tarpeeksi palkallista työaikaa oppituntien ja opetuksen valmisteluun (esim. lukuvuotta edeltävät kaksi viikkoa). Myös opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi opetuskokonaisuuksia suunnitellessaan antaa nykyistä enemmän painoarvoa opetushallitukselle ja opettajien asiantuntemukselle.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s