Peducalehden haastattelussa Maria Ohisalo (vihr.)

Esittele itsesi lyhyesti.

29-vuotias Vesalassa syntynyt ja ympäri Itä-Helsinkiä kasvanut valtiotieteiden maisteri, köyhyystutkija, väitöskirjaa leipäjonoista tekevä feministi ja mm. Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen ja HUSin hallituksen jäsen. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja vuosina 2013-2014.

Maria Ohisalo (vihr.)

Maria Ohisalo (vihr.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Opiskelu on opiskelija päätyö. Nykyisellä opintotuella tämä täysipainoinen työskentely ei ole monelle mahdollista, vaan toimeentuloa joudutaan hakea työskentelystä, joka hidastaa opiskelutahtia. Nykyistä opintotukijärjestelmää on rukattu liikaa viime aikoina, eikä uudistusten vaikutuksia ole ehditty arvioida. Opintotukea pitäisi voida saada toiseenkin tutkintoon ja vanhempien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään pitäisi vihdoin poistaa. Perustulo olisi paras vaihtoehto ratkaisemaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat. Ennen sitä erityisesti opintotuen asumislisä kaipaa kehittämistä, se ei riitä vuokraan varsinkaan pk-seudulla. Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin voisi olla hyvä vaihtoehto.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Yksi koulun tärkeimmistä tehtävistä on kasvattaa aktiiviseksi ja osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi. Koulujen demokratiakasvatusta on kehitettävä ja oppilailla on oltava vaikutusmahdollisuuksia koulun asioihin – ei vain oppilaskunnan hallituksessa, jolla ei ole aitoa vaikutusvaltaa. Koulussa on opetettava kriittistä ajattelua, omien mielipiteiden muodostamista, argumentointia ja moniarvoisen yhteiskunnan ymmärtämistä.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Lukion suhteen tärkeimpiä kehityskohteita olisi ylioppilaskirjoitusten poistaminen. Lukio-opiskelun on oltava elämää, ei ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Ylioppilaskirjoitukset johtavat siihen, että opetus tähtää vain niihin, ja myös kohtuuttomiin paineisiin ja uupumiseen loppujen lopuksi hyvin merkityksettömästä asiasta. Lisää kehitysehdotuksia seuraavassa kysymyksessä.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Päällisinpuolin tasa-arvoinen koulujärjestelmä on yksi Suomen vahvuuksista, mutta myös kehittämisen paikkoja löytyy: Yksi ongelma on sukupuolittuneet alavalinnat mm. ammattikouluissa ja lukion ainevalinnoissa. Eri sukupuolten edustajia on rohkaistava hakeutumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille. Seksuaali-, sukupuoli- ja etniset vähemmistöt on otettava nykyistä paremmin huomioon kouluissa ja oppimateriaaleissa. Myös oppilaiden erotteleminen uskonnon mukaan opetuksissa ja juhlatilaisuuksissa on vanhentunut ja epä-tasa-arvoistava tapa, josta on luovuttava. Koulutuksen tasa-arvoisuutta romuttavia ehdotuksia, kuten lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ei saa toteuttaa. Koulutuksen periytyvyyteen on puututtava: esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijat ovat yhä stadilaisempia ja suurelta osin akateemisten vanhempien lapsia, ja tämä on huolestuttava kehityskulku.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Luokanopettajan ja yläasteen opettajan palkka on liian pieni ammatin vastuullisuuteen ja monimuotoisuuteen nähden. Palkan pitäisi kannustaa työhön sitoutumiseen ja haluun kasvaa ja oppia työssä.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokkakoon on oltava tarpeeksi pieni, mitä nuoremmista oppilaista on kyse sitä pienempi. Myöskään koulut eivät saa olla liian suuria – toki tarpeeksi suuria, että opiskelun valinnaisuus yläkoulussa ja lukiossa toteutuu. Isossa koulussa oppilaan on helppo hukkua massaan ja oppilaiden ongelmat jäävät huomaamatta.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Niin kauan kun Suomi vannoo maksuttoman, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen ja kasvatuksen nimiin, kasvatustieteilijöillä pitäisi riittää töitä. Nyt on pidettävä kiinni mm. korkealaatuisesta korkeakoulutuksesta, jotta kasvatustieteilijöillä on jatkossakin mahdollisuus työllistyä mm. tutkimuksen ja hallinnon tehtäviin.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Koulutus varhaiskasvatuksesta korkeakouluun on yksi menestyvän ja yhdenvertaisen yhteiskuntamme kulmakiviä. Te kasvatustieteen ammattilaiset yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa teette arvokasta työtä ja käsissänne on paljon vastuuta siitä, kuinka kasvatuksen keinoin voidaan vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ja taata eri lähtökohdista huolimatta ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Jos koet, että köyhyyden ja eriarvoistumisen torjunnan sekä tasa-arvon edistämisen pitää olla politiikan keskiössä, kannattaa äänestää minua. Hyvinvoiva ihminen pystyy huolehtimaan paremmin myös ympäröivästä maailmastaan ja meidän tehtävämme on turvata hyvä elämä myös tuleville sukupolville.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s