Peducalehden haastattelussa Karl-Mikael Grimm (kesk.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Karl-Mikael Grimm, 22-vuotias puhelehden toimittaja ja valtiotieteiden ylioppilas, paljasjalkainen helsinkiläinen. Ehdokkaana Helsingin Keskustan listoilla. Olen nuoresta pitäen ollut aktiivi eri vammaisjärjestöissä ja siten ovat vammaisasiat luonnollisesti siten kampanjani kärkiteemoja.

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Opintotuen ei tulisi olla sidoksissa muihin tuloihin. Indeksisidonnaisuus on hyvä asia, mutta opintotuen rajoittamisessa tulisi olla varovainen. Jatkossakin pitää olla mahdollista hankkia rahoitusta useampaan tutkintoon. Työelämän sirpaloituminen tarkoittaa että uudelleenkoulusta tulee tulevaisuudessa olla entistä tärkeämpi.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tärkein tehtävä on varustaa oppilaat työelämää varten, eikä toimia kasvatuslaitoksena eikä oppilaiden säilytyslaitoksena.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Nykyinen malli, jossa ammattikoulut ja lukiot toimivat erillään on hyvä, mutta yhteistyötä yleissivistävien ja työelämään valmistavien koulujen välillä tulisi tiivistää entisestään ja kehittää siltä pohjalta. Yliopiston kohdalla mielestäni kehitettävää olisi työharjoittelun saralla: kaikilla tulisi olla oikeus jo ennen kandituuria saada suorittaa yliopiston kustantama työharjoittelu. Myös oikeutta saada suorittaa useampia matalamman tason tutkintoja tulisi mielestäni harkita (esim. Etelä-Korea, jolla on Suomea korkeampi sijoitus PISA-tutkimuksissa tarjoaa useampia matalan asteen tutkintoja vastatakseen työmarkkinoiden alati muuttuviin vaatimuksiin).

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Suomen koulutusjärjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Meidän tulisi pyrkiä löytämään keinoja, joiden avulla sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta parannettaisiin. Samalla tulisi luoda katsaus siihen, miten sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevan henkilön koulutusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja turvata. Esteettömyys oppilaitoksissa pitäisi huomioida entistä enemmän niin että liikkumarajoitteisia nuorilla on tasavertaiset oikeudet hankkia koulutusta.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Opettajan palkka on liian pieni jos ottaa huomioon minkälaista koulutusta opettajalta ko. tehtävään vaaditaan. Myös näkymättömän työn määrään nähden on näin asian laita. Sama koskee, ikävä kyllä, suurinta osaa julkisen sektorin ammattikuntia. Mutta taloustilanteen ollessa näin synkkä ei kuitenkaan tuntuvia palkankorotuksia ole mahdollista suorittaa.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Mm. Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus on ryhtynyt toimiin luokkakokojen rajoittamiseen. Opettajille on avautunut mahdollisuus kohdella oppilaitaan tasa-arvoisemmin, tukea oppimisvaikeuksia kärsiviä paremmin. Samalla neuvottelumahdollisuus pedagogisessa mielessä on erityislaatuinen mahdollisuus kouluissa, jonka vain pienet luokkakoot voivat turvata. Siksi kannatan luokkakokojen pienentämistä.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Se riippuu tietysti siitä, miten koulutusjärjestelmä ajan saatossa kehittyy. Yleisesti arvioiden voisi totea, että tietoyhteiskunnan kasvava tarve asiantuntijuuteen myös opetuksen alalla ja kyky tulkita ja arvioida tietoa kasvattaa pedagogisen osaamisen tärkeyttä ja kysyntää.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Pedagogiikka on avaintekijä tietoyhteiskunnassa. Yhteiskunta tarvitsee opetus-kasvatustieteiden osaajia aina, jotta yhteiskunnan kaikki voimavarat saataisiin valjastettua tehokkaaseen käyttöön. Perustavanlaatuisen ja korkean koulutuksen taso on taloudellisen ja henkisen kasvun perusta.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Vaikka olenkin nuori, olen ehtinyt työskennellä eri sektoreita edustavissa järjestöissä ja siten olen hyvin verkostoitunut, tuntien ihmisiä monilta eri yhteiskunnan aloilta. Järjestöpuolelta tunnen niin poliitikkoja kuin kansalaisjärjestöjen vaikutusvaltaisia tahoja, työelämän puolelta taas päässyt tutustumaan journalistiikkaan ja erityisesti näkövammaisten arkeen. Opetusjärjestelmän tuntemusta on karttunut omassa opiskelijan ominaisuudessani. Tahdon tehdä työtä vahvan ja toimivan hyvinvointijärjestelmän puolesta, joka toimii tehokkaasti tarjoten jokaiselle kansalaiselle laadukasta palvelua sukupuoleen, liikuntakykyyn, kielelliseen osaamiseen ja etnisyyteen katsomatta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s