Peducalehden haastattelussa Fatbardhe Hetemaj (kok.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen Fatbardhe Hetemaj, 29-vuotias helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja Kosovon albaani-suomalainen. Muutimme perheeni kanssa Kosovosta Suomeen pakolaisina vuonna 1992. Koulutukseltani olen ekonomi – valmistun kauppatieteiden maisteriksi keväällä 2015. Olen opiskellut kansainvälistä johtamista sekä Englannissa että Suomessa. Tällä hetkellä työskentelen VMP Groupilla business managerina kansainvälisten henkilöstöratkaisujen ja yhteiskuntasuhteiden parissa.

Fatbardhe Hetemaj (kok.)

Fatbardhe Hetemaj (kok.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Tukijärjestelmän täytyy olla päätoimiseen opiskeluun kannustava. Muuttaisin opintotukijärjestelmää vielä enemmän suuntaan, jossa tuetaan voimakkaammin viittä ensimmäistä opiskeluvuotta. Täten mahdollistetaan keskittyminen ensisijaisesti opintoihin, ei toimeentulon hankkimiseen erityisesti pk-seudulla.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Koulun tärkein tehtävä on antaa lapsille ja nuorille riittävät eväät tulevaisuuteen. Tähän kuuluvat niin oppiminen kuin ihmisenä kasvaminen ja kehittyminenkin. Koululla on merkittävä rooli jokaisen suomalaislapsen ja -nuoren arjessa. Tämän vuoksi pidän hyvin tärkeänä esimerkiksi koulun ja kodin välistä yhteistyötä sekä syrjäytymiseen ja rasismiin puuttumista.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Oppilaiden siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle on tärkeä nivelkohta nuorten elämässä. Opintopolun pitäisi olla mahdollisimman saumaton ja tiedonkulun sujuvaa. Tärkeää on myös hyödyntää monipuolisia, nuoria osallistavia toiminnallisia opetusmenetelmiä. Ei pitäisi tuijottaa vain Pisa-testituloksia vaan pitää jatkaa opettamisen kehitystä. Koulujärjestelmän kehittämisen painospiste tulisi olla koulutuksen laadussa ja oppimiseen innostamisessa. Uudistaisin yleissivistävää koulutusta koskevan opettajankoulutuksen, sillä opettajien pitää saada nykyistä enemmän valmiuksia yhteistyöhön kotien, työelämän ja muun koulun toimintaympäristön kanssa. Esim. lukion on tarjottava sellainen laaja yleissivistys ja perusta, joka kantaa kaikkina aikoina.

(p.s. Mielestäni kouluissa voitaisiin osittain palata aamu- ja iltavuoroihin. Silloin tilat olisivat tehokkaammassa käytössä, teineille sopisi myöhempi herääminen ja nuoremmille ehkä aikaisempi vuoro.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen lisäksi pidän mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista tärkeänä. Tasa-arvo voi toteutua vain silloin, kun myös heikoimpia tuetaan riittävästi. Varhaiseen puuttumiseen ongelmien ennaltaehkäisemiksi pitäisi mielestäni laittaa enemmän resursseja. Tasa-arvo toteutuu mielestäni hyvin tällä hetkellä, vaikka meillä on yhä parannettavaakin.

Suomella on kaikesta valittamisesta huolimatta kaikkien aikojen paras nuoriso nykypäivänä. Suuri osa nuorista on innostuneita koulusta ja opiskelusta. Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle ryhmälle nuoria. Polarisaatiokehitys on vakava uhka yhteiskunnassamme. Esimerkiksi erityisopetus on yksi esimerkki varhaisen vaiheen toimenpiteestä, jolla tuotetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeuksia; sen sijaan myöhemmässä vaiheessa tehtävä (kallis) paikkailu voi olla liian myöhäistä.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Palkan täytyy vastata mm. työn vaativuutta, vastuuta ja opettajan työkokemusta. Lisäksi sillä täytyy tulla toimeen. Opettajien ammattikunta on laaja ja sen vuoksi myös palkat voivat vaihdelle suurestikin. Mielestäni opettajan palkka on tällä hetkellä sopiva. Pidän kuitenkin tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa palkan suuruuteen omalla työnkuvalla ja kouluttautumisella.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokkakoot voivat vaihdella suurestikin eri osissa Suomea. Nykyajan opetukselle asetetut vaatimukset (yksilöllisyys, erityisoppilaiden integrointi, oppilaslähtöisyys) edellyttäisivät myös tarpeeksi pieniä ryhmäkokoja. Kantani on se, opetusryhmän koolla on merkitystä, ei sen sijaan koulun koolla.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan laajalti ympäri maailmaa. Kansainvälisissä kouluvertailussa pärjäämme myös asiantuntevien opettajien ammattitaidon ansiosta. Näen tämän vuoksi kasvatustieteilijöiden työmahdollisuudet hyvinä sekä niiden laajentumisen myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Ihminen kasvaa, kehittyy ja oppii koko elinkaarensa ajan. Kasvaminen lapsesta nuoreksi on erityisen herkkä vaihe, johon yhteiskunnan on panostettava kaikessa päätöksenteossaan. Kasvatustieteet ovat tärkeä rakennusalusta hyvälle tulevaisuudelle niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Lasten ja nuorten asiat ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Eduskuntavaaleissa yksi teemoistani on nuoriin panostaminen kaikilla sektoreilla. Haluan kiinnittää huomiota erityisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, jossa niin kodilla, koululla kuin viranomaisillakin on tärkeä rooli.

Olen ahkera, diplomaattinen, muut huomioon ottava ja muiden etuja ajava sekä tulevaisuuteen vahvasti uskova kokoomuslainen. Ehdoton vahvuuteni on nähdä asiat monesta eri näkökulmasta. Minua äänestämällä saa eduskuntaan uuden eri lailla ajattelevan, suoraselkäisen, aidon, nuoren ja muutokselle valmiin edustajan.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s