Peducalehden haastattelussa Alviina Alametsä (vihr.)

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen helsinkiläinen VTK (22), joka vastaa kaupunkipolitiikasta, perheellisistä opiskelijoista ja yhdenvertaisuusasioista HYYn hallituksessa. Välillä kirjoitan romaania ja boulderoin. Useimmiten en, koska lempiharrastukseni maailmanparantaminen ei lopu koskaan. Eduskuntavaaleissa vihreän tiimimme vie kaduille mielenterveyspalveluiden ja koulujen kehittäminen, perustulokokeilu ja rauhanhakuinen ulkopolitiikka. Globaali empatia on vuosia pakottanut tämän ehdokkaan kabinetteihin puhumaan esimerkiksi ilmastolaista. Kampanjatiimimme toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi auttamaan, oli erikoisalasi sitten vegaanisten pipareiden leipominen tai veroparatiisien kitkeminen.  Otetaan valta väkivallattomuudelle!

Alviina Alametsä (vihr.)

Alviina Alametsä (vihr.)

Mitä ajattelet nykyisestä opintotukijärjestelmästä? Muuttaisitko sitä?

Tärkeimpiä tavoitteitani eduskunnassa on perustulokokeilu. Näen, että noin kahdeksansadan euron perustulolla on suuri potentiaali kannustaa työntekoon, auttaa ihmisiä ulos köyhyysloukusta ja helpottaa ja tasavertaistaa myös opiskelijan toimeentuloa. Perustuloa kohti kuljetaan kuitenkin pienin askelin: tärkeää on esimerkiksi asumislisän nosto ja opintotuen huoltajakorotus.

Mikä on koulun tärkein tehtävä?

Auttaa meitä kasvamaan ihmisinä. Oppimaan. Löytämään omat kiinnostuksen kohteet. Tuoda sivistystä, ja inspiroida vaikuttamaan yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin myönteisesti.

Miten kehittäisit Suomen koulujärjestelmää?

Peruskoulun on oltava tasa-arvoinen ja opettajien koulutettuja, innokkaita ammattilaisia. Koulujen eriytyminen on vakava uhka suomalaiselle koulujärjestelmälle, ja sitä estetään parhaiten panostamalla vahvasti lähikouluihin. Tällä hetkellä kunnat pakotetaan säästämään ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä: niitä ei ole säädetty sitoviksi. Tämä lisää painetta esimerkiksi nostaa luokkakokoja ja vähentää henkilökuntaa, mikä taas aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia myöhemmin. Luokkien maksimikoko pitää määritellä laissa ja opettajille antaa lisää vapautta kokeilla uusia oppimismetodeja ja opettaa pänttäystiedon sijaan myös suuria ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttamista. Itse olen vetänyt työpajoja näiden teemojen ympärillä kouluvierailijana, mutta pallo voitaisiin antaa yhä enemmän opettajille itselleen.

Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen?

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja heteronormatiivisuuden purkamisessa tehtävää. Peruskoulun lähtöajatus hyvä ja tasa-arvoinen: kaikille taataan sama koulutus. Korkea-asteella koulutuksen periytyvyys on kuitenkin vielä suurta. Opintojen ohjaukseen ja valintojen tekemiseen esimerkiksi peruskoulusta toiselle asteelle tarvitaan lisää tukea, jotta voimme puuttua näihin ongelmiin.

Erityisesti ennaltaehkäisevät toimet kuten kouluterveydenhoito ja koulupsykologien saavutettavuus pitäisi saada kuntoon, ja tämä on myös kärkitavoitteenani vaaleissa. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa, ja jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. On myös tasa-arvokysymys, ettei kenenkään potentiaalia heitetä hukkaan mielenterveyden takia.

Onko opettajan palkka liian pieni, liian suuri vai sopiva?

Palkka ei vastaa korkeakoulutuksen, työn vaativuuden ja tärkeyden tasoa. Toisaalta nykyisessä taloustilanteessa voi olla hankala löytää rahoja palkankorotuksiin, etenkin, kun näen että henkilökunnan määrää on myös lisättävä. Erityisesti lastentarhanopettajien palkkaa tulisi kuitenkin nostaa ensi tilassa.

Tulisiko luokkakokoja mielestäsi rajoittaa/pienentää?

Luokan maksimikoot tulisi säätää lailla. Luokkakokoon pitäisi vaikuttaa myös tuen tarpeessa olevien lapsien ja esimerksi s2-oppilaiden määrä.

Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla?

Koulutus, oppimisen ja kasvatuksen rooli vain kasvaa tulevaisuudessa, kun automaatio hoitaa yhä enemmän matalan koulutustason töitä. Koulutus ei saa muuttua vain käytännölliseksi ammatiksi, vaan vahvaa tutkimustaustaa ja -osaamista tarvitaan.

Mikä arvo on kasvatustieteellä yhteiskunnassamme?

Se on käytännössä koko yhteiskuntamme perusta. Pedagogiikan kehittämistä ja ammattilaisten arvostusta kaivataan päiväkodista maisteriopintoihin. Näen itse asiassa, että vaikka oma pääaineeni maailmanpolitiikka onkin tärkeä tieteenala rauhanhakuisuuden ja diplomatian edistämisessä, paljon laajempi yhteiskunnallinen merkitys on koulutuksella ja sen laadulla. Taidan siis olla henkisesti kasvatustieteilijä!

Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua?

Itsensä kehuminen on hassua, mutta myönnettäköön, että olen todistetusti tehokas tyyppi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Skaala ulottuu skeittipuistojen puolesta puhumisesta ympäristölautakunnassa rauhanrakennustyöhön ja ilmastolain lobbaukseen. Kuuntelen mielelläni asiantuntijoiden näkemyksiä – koulutuspoliittisiin avauksiini vaikuttaa esimerkiksi peducalainen tukitiimiläiseni. Haluaisin saada mahdollisuuden puhua nykyistä kurjistuspolitiikkaa vastaan. Suomen tulevaisuus on hyvinvoinnissa, työssä – ja koulussa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s