Millaista on olla halloped?

Haastattelimme  laitosneuvostoissa ja/tai tiedekuntaneuvostossa toimivia hallinnon opiskelijaedustajia siitä, millaista hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen on. Suurkiitos haastatteluun osallistuneille!

Juho Nevalainen
viidennen vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija,
IBSin laitosneuvosto 2012–2013

“Hallopedina toiminen tarkoittaa sitä, että on kuuntelemassa mitä laitoksella ja tiedekunnassa tapahtuu ja välittää siitä tietoa muille opiskelijoille. Parasta on se, kun pääsee keskustelemaan oman oppiaineensa vastaavien kanssa siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. IBSin laitosneuvostossa keskustellaan mm. opiskelijoiden sisäänottomääristä. Neuvostossa istuvilla on paljon mielipiteitä, joten keskustelun seuraaminen on usein erittäin mielenkiintoista. Jos yhtään vaan kiinnostaa, mitä omassa oppiaineessa tapahtuu, hae laitosneuvostoon!”

Iiris Niinikoski
neljännen vuoden luokanopettajaopiskelija pääaineena kasvatustiede,
OKL:n laitosneuvosto 2012–2013

“Hallopedina toimiminen on haastavaa, mutta opettavaista. Hienointa on päästä tutustumaan laitoksen päätöksentekoon ja uuden oppiminen. Haastavinta oli esityslistaan vaikuttaminen eli asioista keskusteleminen keskiryhmän tai professoreiden kanssa etukäteen. OKL:n laitosneuvosto on laitoksen ylin päättävä elin, ja siellä päätetään mm. taloudesta, opetusohjelmista ja rekrytoinneista. Hallopedina oppii ihan älyttömästi uutta yliopiston toiminnasta ja pääsee vaikuttamaan esimerkiksi opetukseen. Jos uskaltaa kysyä niin pääsee pitkälle!”

Minna Suorsa
kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija pääaineena kasvatustiede,
OKL:n laitosneuvosto 2013

“OKL:n laitosneuvostossa käsiteltiin viime kokouksessa mm. ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, henkilöstösuunnitelmaa sekä talousarviota. Kokoukset ovat nopeatempoisia, sillä niissä käsitellään paljon asioita. Kokouksissa opiskelijoiden mielipide kiinnostaa, mikä voi olla välillä haastavaa, kun asiat saattavat tulla käsiteltäviksi lyhyellä varoitusajalla, ja asioihin olisi hyvä osata reagoida. Opiskelijoiden mielipidettä ei tiedä kukaan, jos kukaan ei ole sitä välittämässä. Jos kiinnostaa vaikuttaa asioihin omassa laitoksessa tai tiedekunnassa, on hallinnon opiskelijaedustajan paikka juuri sopiva siihen! Älä epäröi, vaan hae nyt!”

Jussi Järvinen
neljännen vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija,
käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 2012–2013

“Hallopedit tekevät tärkeää työtä opiskelijoiden edunvalvonnassa. Kyse on pitkälti siitä, että pysyy perillä siitä, mitä opintoasioissa tapahtuu, välittää tietoa ja istuu kerran kuussa kokouksessa. Välillä pääsee avaamaan suunsa jostain opiskelijoiden kanssa merkittävästä ja useinkin isommissa jutuissa hommat valmistellaan porukalla. Parasta, ja samalla haastavinta, on olla mahdollistamassa sitä, että opiskelijat pääsevät vaikuttamaan heidän kannaltaan tärkeisiin päätöksiin.

“Tiedekuntaneuvosto päättää mm. opiskelijamääristä ja tutkintorakenteista sekä muista isoista linjoista. Myös opinnäytetöiden hyväksyminen kuuluu neuvoston tehtäviin. Dekaani Patrik Scheinin on loistava puheenjohtaja ja hyvin kiinnostunut myös kuuntelemaan opiskelijoita. Muutenkin kokouksissa on hyvä ja rakentava henki, vaikka välillä väitellään enemmänkin. Kokouksista maksetaan hallopedeille pieni palkkio, 25 euroa/kokous. Hallopediksi kannattaa rohkeasti hakea! Hommat eivät ole kovin vaikeita eivätkä pelottavia, eikä niitä tarvitsee hoitaa yksin!”

Vili Niinikivi
viidennen vuoden luokanopettajaopiskelija pääaineena kasvatuspsykologia,
käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 2012–2013

“Hallopedina on ihan oikeasti päättämässä siitä, mitä yliopistolla, tiedekunnassa tai laitoksessa tapahtuu. Käytännön tasolla on usein kyse myös siitä, että halloped tuo opiskelijan näkökulman ja opiskelijan arjen niihin pöytiin, joissa asioista päätetään. Parasta käyttiksen tdk-neuvostossa oli ehdottomasti se, että opiskelijoita kuunneltiin. Välillä dekaani kaivoi jopa puoliväkisin hallopedien mielipiteen esiin, jos erehtyi olemaan hiljaa. Kiinnostus oli ehdottomasti aitoa ja mielipiteillämme oli väliä.

“Haastavinta oli pysyä kärryillä siitä mistä puhutaan. Kaikki asiat eivät koske suoraan meitä perustutkinto-opiskelijoita ja yliopiston byrokratiaan tuntui välillä hukkuvan ihan kokonaan. Hallopedina on kuitenkin vastuussa kaikista päätöksistä, myös niistä, jotka eivät suoraan vaikuta opiskelijan arkeen. Tiedekuntaneuvosto on tiedekuntamme ylin päättävä elin. Siellä linjataan esimerkiksi tiedekunnan tavoiteohjelmasta ja talousarvioista. Tiedekuntaneuvosto myös hyväksyy lopullisesti muissa toimielimissä valmisteltuja asioita. Kuluvan kauden aikana keskustelussa on ollut esimerkiksi säästöpaineet, Minerva-tori ja tohtorikoulutusohjelmat. Lisäksi tiedekuntaneuvostossa seurataan tarkkaan kuinka moni saa kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkinnon ulos.

“Kokoukset alkavat tiistaisin klo 9. Yleensä tapaamme opiskelijajäsenten kesken jo klo 8.30 aamiaisen merkeissä ja käymme läpi asiat vielä kerran ennen kokouksen alkua. Esityslista koostuu yleensä ns. muodollisista asioista (kuten jokaisen tiedekunnan gradun hyväksymisestä tai väittelylupien myöntämisistä). Ne paukutellaan menemään yleensä hetkessä. Kokous jatkuu sen jälkeen varsinaisilla päätösasioilla. Esimerkiksi maaliskuussa hyväksyimme käyttiksen uusien opiskelijoiden sisäänottomäärät. Usein neuvoston kokous päättyy keskusteluasiaan. Ensi kokouksessa keskustelemme tiedekuntamme tavoiteohjelmasta vuosimallia 2014. Keskustelu käy yleensä kiivaana ja mielipiteitä vaihdellaan pitkäänkin. Harvoin kuitenkaan päädymme äänestämään, vaan yhteinen sävel löytyy professorien, henkilökunnan ja opiskelijoiden välille. Kokous loppuu yleensä noin 2–3 tunnissa.

“Hallopedina saa vaikuttaa, oppii vaikuttamaan ja saa vielä pienen korvauksen siitä. Henkilökunta saattaa välillä olla täysin pihalla opiskelijan arjesta ja ilman hallopedeja tiedekuntamme olisi lirissä. Jos uskallat muodostaa oman mielipiteen ja sanoa sen ääneen, olet jo aivan kelvollinen halloped!”

Susanna Jokimies
kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija pääaineena kasvatuspsykologia,
varajäsen käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 2012–2013,
varajäsen OKL:n laitosneuvostossa 2012

“Hallopedilla on loistava paikka päästä vaikuttamaan koulutukseen ja siihen, mitä tiedekunnassamme tapahtuu. Ei tarvitse Oliviassa lounasta syöden kurssikaverille valittaa opinnoista, vaan voi kertoa huolen kyseisen aiheen kohdalla kokouksessa. Lisäksi hallopedtoiminta on mahdollisuus verkostoitua sekä opiskelijoihin että henkilökuntaan ympäri tiedekunnan/laitoksen. Hallopedina oppii uutta, ymmärtää yliopistolla tapahtuvista asioista enemmän, pääsee vaikuttamaan kaikkia opiskelijoita koskeviin päätöksiin ja edistää opinnoista entistä opiskelijaystävällisempiä.

”Hallopedina kukaan ei edusta vain itseään tai vain omaa opintolinjaansa, vaan halloped edustaa kattavasti kaikkia laitoksen/tiedekunnan opiskelijoita. Välillä on haastavaa, kun ei tiedä kaikista linjoista tarpeeksi. Onneksi hallopedeilla on verkostoja, kuten esimerkiksi loistava Facebook-ryhmä, missä tavoittaa kaikki tiedekuntamme hallopedit ja opintovastaavat, ja mistä voi helposti kysyä muita koskeviin päätöksiin kommentteja.

“Tiedekuntaneuvoston kokoukset ovat Patrik Scheinin jämäkästi, mutta hellästi johtamia, yllättävän rentoja muutaman tunnin kestäviä ja virallisten kaavojen mukaan eteneviä kokouksia, joissa opiskelijoiden kommentteja oikeasti kuunnellaan. Päätetään isoista asioista, mutta myös pohditaan yhteisiä haasteita (esimerkiksi, miksi opinnot eivät etene tai kandit ja gradut valmistu). Tiedekuntamme ei ole täydellinen, ja meillä opiskelijoilla on oikeus kertoa mielipiteemme meitä koskevissa päätöksissä. Tarvitsemme siihen aktiivisia hallopedeja. Hallopedina pääsee vaikuttamaan ja verkostoitumaan, sekä saa pientä rahallista kokouspalkkiota ja arvokasta kokemusta. Oikeastaan vain kiinnostus hallopedina toimista kohtaan riittää, muun oppii kyllä matkalla!”

Koonnut: Netta Metsäaho

Lue myös: Hae hallinnon opiskelijaehdokkaaksi eli hallopediksi!

Advertisement